Bruksismi oireilee monin tavoin

Hampaiden narskuttelu on yleinen ongelma. Arviolta yli puolet suomalaisaikuisista narskuttelee hampaita ainakin jonkin verran. Joka kymmenennelle aikuiselle narskuttelu aiheuttaa haittoja ja vaivoja arjen keskellä. Näiden vaivojen tehokkaaseen hoitoon tarvitaan hammaslääkäriä.

Bruksismi oireilee hampaiden narskutteluna ja kiristelynä. Narskutteleminen on tahdosta riippumatonta toimintaa. Sitä voi esiintyä sekä unessa että valvetilassa. Valveilla oleva bruksaaja saattaa huomata narskuttelevansa etenkin jännittävissä tai keskittymistä vaativissa tilanteissa. Yönarskuttelija ei aina tiedä bruksismistaan. Usein bruksaajalle itselleen tutuiksi tulevat vain narskuttelun oireet:

• purentalihasten kivut

• päänsärky

• tinnitus ja korvasäryt

• suun haavaumat

• ienvetäymät

• leukojen naksuminen ja rahiseminen

• leukojen jännitys

• niska-hartiaseudun kivut ja kireydet

Joskus asuintoveri huomauttaa öisestä hampaiden narskuttelemisesta jo ennen kuin bruksismista kärsivä itse havaitsee narskuttelun aiheuttamat vaivat.

- Lopullisen bruksismidiagnoosin tekee hammaslääkäri, joka havaitsee kliinisen tutkimuksen aikana narskuttelun aikaansaamat vauriot ja ymmärtää tutkimuksensa perusteella, mistä vauriot johtuvat, kertoo suu- ja leukakirurgi Ville Männistö.

Ville tekee potilastyönsä ohella väitöskirjaa, joka käsittelee muun muassa purentafysiologisten vaivojen hoitoa botuliinilla. Tämä blogiartikkeli on laadittu Villen ja hänen potilaansa haastattelun pohjalta.

25-vuotiaan Veeran kokemuksia

25-vuotias Veera oli kärsinyt narskutteluvaivastaan useamman vuoden ajan.

– Narskuttelu näkyi minulla voimakkaana oireiluna, kuten esimerkiksi kasvokipuna, päänsärkynä ja hampaiden kulumisena. Minulle teetettiin hampaiden suojaksi purentakisko, ja yritin itsenäisesti hieroa sekä venytellä purentalihaksia. Vaikka hampaat olikin suojattu narskuttelulta purentakiskolla, oireilu jatkui siitä huolimatta voimakkaana, Veera kertoo.

Veera varasi konsultaatioajan suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Ville Männistön vastaanotolle. Hammaslääkäri määrittää konsultaatiokäynnillä botuliinihoidon tarpeellisuuden. Konsultaatiokäynnillä hoito todettiin tarpeelliseksi. Niinpä Veeralle tehtiin Botox-hoito purentalihaksiin.

– Ennen pistoshoitoa jännitti hieman, koska minulla ei ollut aiempia Botox-kokemuksia. Samaan aikaan tunsin myös innostuneisuutta hoidosta, koska narskuttelu oli aiheuttanut minulle kovia kipuja jo pitkän ajan. Minulle laitettiin pistokset leukakulmaan, ohimon seutuun ja niskan alueelle. Pistosten laitto oli nopeasti ohi eikä sattunut yhtään, Veera toteaa.

Botox purentalihaksiin

Pistoshoidon jälkeen ei saa käyttää meikkituotteita 12 tuntiin. Saunomista on vältettävä 24 tunnin ajan. Ensimmäisten päivien aikana on hyvä välttää liikuntaa. Botuliini alkaa vaikuttaa 3–5 vuorokauden kuluttua hoidosta.

Bruksismi ei hämää hammaslääkäriä

Bruksismi ilmenee ennen muuta hampaiden narskutteluna ja kiristelynä. Vaivan ensisijainen hoitomuoto on purentakisko, kuten Veerankin tarina osoittaa. Kisko suojaa hampaita ja leukaniveliä sekä rentouttaa purentalihaksia. Purentakiskoa käytetään useimmiten vain öisin, mutta joskus on aiheellista käyttää kiskoa myös päiväsaikaan, etenkin jos käsillä on keskittymistä vaativia tehtäviä. Kipua ja muita oireita voidaan tarvittaessa hoitaa myös esimerkiksi tulehduskipulääkkeillä. 

BOTOX-hoito tehdään yleensä siinä vaiheessa, kun ensisijaiset hoitomuodot (esim. purentakisko) eivät ole tuottaneet toivottua apua. Näin toimittiin muun muassa Veeran tilanteessa. Tieteellistä näyttöä botuliinitoksiinin tehosta bruksismin hoidossa on jo olemassa, mutta tutkimustietoa on käytettävissä vielä melko niukalti. “Käytännössä sekä asiakaskunta että me hammaslääkärit olemme huomanneet, että BOTOX tepsii bruksismiin”, Ville Männistö toteaa. Yhä useampi narskuttelija osaakin hakeutua BOTOX-konsultaatioon itsenäisesti. 

Yhdistelmähoito, jossa hyödynnetään sekä purentakiskoa että botuliinitoksiinipistoksia, on hoitomuodoista kaikkein tehokkain: BOTOX rentouttaa ongelma-alueen lihaksia, ja purentakisko suojaa hampaita kulumiselta.

Hyvin haastavissa tapauksissa tarvitaan purentakiskon ja botuliinipistosten lisäksi kipuspesialistia ja purennan pysyvän tasapainotuksen hallitsevaa hammaslääkäriä.

Näin bruksismin botox-hoito etenee

A-tyypin botuliinitoksiini (“botox”) on reseptilääke, joka estää asetyylikoliinin vapautumisen hoitoalueen hermopäätteissä. Lääkettä myydään usealla eri kauppanimillä (Botox, Dysport, Xeomin). Arkikielessä hoitoa kutsutaan botox-hoidoksi, vaikka hoito tehtäisiinkin jollain muulla kuin Botox-merkkisellä botuliinivalmisteella.

Botuliini- eli botox-käsittelyn tuloksena hoidetun alueen lihas rentoutuu eikä toimi täydellä tehollaan. Hoidon tulos on aina väliaikainen.

Bruksismia hoidettaessa botuliinitoksiinia pistetään narskuttelua aiheuttaviin lihaksiin. Lääkkeen vaikutus alkaa viipeellä, keskimäärin neljän vuorokauden kuluttua botuliinihoidosta, ja suurimmillaan vaikutus on kahden viikon kohdalla.

Bruksismia hoidettaessa asiakas saa nauttia hoitonsa tuloksista keskimäärin 4–6 kuukautta. Täysin lähtötilaansa lihakset ovat palautuneet 9–12 kuukauden jälkeen.

1. MAKSUTON KONSULTAATIO – DIAGNOOSI

Bruksismia voidaan hoitaa BOTOX-pistoksilla sen jälkeen, kun bruksismidiagnoosi on tehty. Diagnoosin tekee hammaslääkäri. Jos hammaslääkäri arvioi, että botuliinihoidosta on bruksaajalle todennäköisesti hyötyä, hoito voidaan toteuttaa.

Ajan varsinaiseen botuliinihoitoon voi varata konsultaation jälkeen, mutta BOTOX-hoito voidaan tehdä myös samalla vastaanottokäynnillä, heti konsultaatiokeskustelun jälkeen.

2. BOTOX-HOITO

Bruksismia hoidettaessa botuliinia pistetään kahteen suurimpaan puremalihakseen. Nämä sijaitsevat molempien puolien leukakulmissa (Masseter) ja molemmin puolin ohimoilla. Pistäminen vie aikaa muutamia minuutteja, ja hoidosta palautuu välittömästi. Heti hoidon jälkeen pistoskohdissa saattaa olla pientä turvotusta ja punoittelua, mutta nämä häviävät muutaman seuraavan tunnin aikana. 

Ensimmäiseen bruksismihoitoon asiakas tulee ilman lääkettä. Ensikertalaisen ei tarvitse huolehtia botuliinireseptistä ennen hoitoon tuloa.

3. KONTROLLIKÄYNTI

Ensimmäistä BOTOX-hoitokertaa pidetään usein hoitokokeiluna. Vaikka suurin osa hoidettavista saa avun vaivoihinsa botuliinihoidosta, aivan kaikki bruksaajat eivät botuliinipistoksista hyödy. Kontrollikäynti sovitaan aikaisintaan kahden viikon päähään hoidosta, jotta botuliinitoksiinin hyötyä olisi mahdollista arvioida.

Jos potilas kokee hyötyvänsä BOTOX-hoidosta, hoitotulosta voidaan ylläpitää uusimalla botuliinihoito esimerkiksi puolivuosittain. Lyhyin hoitoväli on kolme kuukautta. Alle kolmen kuukauden välein BOTOX-hoitoa ei saa tehdä.

Jos mietit, sopisiko lääkinnällinen botuliinihoito sinulle, olet tervetullut hammaslääkärin maksuttomaan konsultaatioon. Konsultaatiokäynti ei velvoita asiakasta mihinkään. Selvitetään yhdessä, millainen hoito tai hoitopolku sopisi juuri sinulle.

Lääkinnällisiä botox-hoitoja (bruksismi, migreeni, liikahikoilu) tekee Ville Männistön lisäksi hammaslääkäri Erkki Ebeling ja yleislääkäri Emilia Sundqvist. Emilian konsultaatio maksaa 49 euroa.

Hinta ja erimerkkiset botuliinitoksiinit

Usein kysyttyä

Mitä bruksismi on?

Bruksismi on lääketieteellinen termi, joka tarkoittaa tahatonta, todennäköisesti keskushermoston säätelemää hampaiden narskuttelua. Bruksismia voi esiintyä päivällä tai yöllä unen aikana, ja se voi johtaa erilaisiin haittoihin, kuten hampaiden kulumiseen, leukanivelten kipuihin, päänsärkyyn tai lihaskipuihin kasvojen alueella.

Mistä hampaiden narskuttelu johtuu?

Bruksismin syyt ovat aina yksilöllisiä. Tarkkoja syy-yhteyksiä on usein vaikea löytää, mutta usein taustalta löytyy seuraavia tekijöitä:

Stressi ja ahdistus. Yksi yleisimmistä syistä on stressi tai ahdistus. Ihminen saattaa purra hampaitaan alitajuisesti yhteen stressin aikana. Tätä voi ilmetä myös unen aikana.

Purentaongelmat. Purennan ongelmat tai hampaiden virheellinen asento voivat johtaa bruksismiin. Toisaalta narskuttelu voi myös johtaa purentavirheisiin tai hampaiden epätasaiseen kulumiseen.

Unihäiriöt. Osa ihmisistä liikehtii hiukan epätavallisesti nukkuessaan. Kaikenlaiseen epätavanomaiseen liikehdintään saattaa liittyä myös unenaikaista narskuttelua.

Perinnöllisyys. Narskutteleminen saattaa olla jossain määrin perinnöllistä.

Lääkkeiden sivuvaikutukset. Tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa tai lisätä bruksismia eli lisätä hampaiden narskuttelua.

Elämäntavat ja ympäristötekijät. Alkoholin tai kofeiinin liikakäyttö, tupakointi sekä huono unihygienia voivat vahvistaa hampaiden narskuttelutaipumusta.

Mitä bruksismin hoito on?

Bruksismin hoito räätälöidään yksilöllisesti. Hoitoa suunniteltaessa otetaan huomioon oireiden vakavuus, narskuttelut syyt ja potilaan kokonaisvaltainen elämäntilanne. Tässä on muutamia yleisiä hoitomenetelmiä:

Lääkehoito. Hoidon alettua on tärkeintä saada kivut lievittymään ja lihakset rentoutumaan. Kivunlievittäjinä käytetään useimmiten tulehduskipulääkkeitä. Lihaksia voidaan rentouttaa esimerkiksi purentalihasten hieronnalla, lihasharjoitteilla, lämmöllä ja levolla.

Purentakisko. Hammaslääkäri saattaa suositella purentakiskon käyttöä. Kisko asetetaan hampaiden päälle yleensä yöksi, ja se auttaa vähentämään hampaiden narskuttelua ja suojaamaan hampaita bruksauksen aiheuttamilta vaurioilta. Irrotettava kisko korjaa purennan tilapäisesti.

Purennan tasapainotus. Hammaslääkäri voi tasapainottaa purennan pysyvästi. Käytännössä tämä tarkoittaa hampaiden millintarkkaa hiontaa, joskus myös puuttuvien hampaiden korvaamista kruunuilla, silloilla tai muilla rakenteilla.  Väärää purentaa voidaan korjata myös oikomishoidolla.

Stressin hallinta. Stressi ja ahdistus voivat laukaista bruksismin tai lisätä sitä. Siksi stressinhallintatekniikat, esim. meditaatio, syvärentoutus, hengitysharjoitukset tai liikunta voivat auttaa vähentämään bruksismiin liittyvää jännitystä.

Elämäntapamuutokset. Bruksismin oireet saattavat vähentyä, kun potilas välttää kofeiinia, alkoholia, tupakkatuotteita ja muita bruksismioireita voimistavia kemikaaleja. Lisäksi terveelliset unirutiinit voivat olla hyödyllisiä.

Botuliinihoito. Bruksismia hoidetaan myös botuliinitoksiinilla (yleisesti tunnettu nimellä Botox). Botox tulee kyseeseen, kun muut hoidot eivät ole olleet riittävän tehokkaita tai kun potilas kärsii voimakkaasta lihasjännityksestä kasvojen alueella.

Mistä paras apu bruksismiin?

Hammaslääkäri tai suu- ja leukakirurgi pystyy ottamaan kokonaisvastuun bruksismin hoidosta. Siksi hoitoon hakeutuvan kannattaa lähteä liikkeelle varaamalla aika purentafysiologisiin ongelmiin erikoistuneen hammaslääkärin vastaanotolle. Näin tekemällä potilas saa kattavimman tiedon kaikista mahdollisista hoidoista, mukaan lukien Botox-hoidot. 

Mitä bruksismin Botox-hoito maksaa?

• Hinta on 499,90 € kun lääkeaineena käytetään Botoxia.

• Hinta on 448,90 €, kun lääkeaineena käytetään Dysportia.

• Ensimmäisellä käynnillä sovitaan käytettävästä lääkeaineesta (Botox/Dysport).

• Ennen hoidon toteuttamista kirurgi/lääkäri kertoo hoidon kokonaishinnan. Tavanomaista laajemman botuliinihoidon hinta voi olla korkeampi kuin hinnastossa ilmoitettu alkaen-hinta.

Mitä ei saa tehdä Botoxin jälkeen?

Botox-hoidon jälkeen on tärkeää noudattaa tiettyjä ohjeita ja välttää tiettyjä toimintoja. Näin toimimalla saavutat hyvän hoitotuloksen ja vähennät sivuoireilua. Vaikkei kaikilla alla olevilla jälkihoito-ohjeilla ole vahvaa tieteellistä perustaa, ohjeiden noudattaminen on silti järkevää. Ohjeita noudattava ei menetä mitään mutta saattaa ohjeita noudattamalla välttyä yleisimmiltä sivuoireilta.

Älä hiero, koskettele tai painele pistokohtia. Vältä hieromasta tai painamasta pistoskohtia hoidon jälkeen, koska tämä saattaa joidenkin lähteiden mukaan levittää botuliinitoksiinia ympäröiville alueille.

Vältä voimakasta rasitusta. Raskas liikunta ja fyysinen rasitus ovat hoidon jälkeen pannassa muutaman päivän ajan. Normaalia levollisempi elämä voi vähentää turvotusta ja muita sivuoireita.

Vältä makuuasentoa. Heti hoidon jälkeen voi olla suositeltavaa välttää makuulla oloa tai pään alaspäin pitämistä, jotta botuliinitoksiini pysyy paremmin injektiokohdassa eikä leviä ns. vääriin lihaksiin.

Vältä alkoholin käyttöä. Alkoholi voi lisätä turvotusta ja mustelmien muodostumista.

Vältä saunaa ja kuumia kylpyjä. Kuumuus laajentaa verisuonia ja voi lisätä mahdollista turvotusta. Hikoilu ja kasvojen koskettelu eivät ole hyväksi minkään pistoshoidon jälkeen.

Noudata hammaslääkärin ohjeita. Noudata tarkasti hoitovan lääkärin antamia ohjeita ja suosituksia hoidon jälkeen. Jokainen potilas ja hoito ovat yksilöllisiä. Siksi lääkärin/hammaslääkärin antamat ohjeet voivat vaihdella.

Kaikki yllä olevat neuvot ovat yleisiä suosituksia. Jokainen Botox-käsittely on erilainen. Mikäli sinua hoitavan lääkärin/hammaslääkärin ohjeet eroavat näistä ohjeista, pitäydy sinua hoitaneen ammattilaisen antamissa ohjeissa.

Kauanko Botoxin vaikutus kestää?

Botoxin kesto vaihtelee yksilöllisesti. Yleisesti ottaen Botox-hoidon vaikutus alkaa näkyä muutaman päivän kuluessa hoidosta ja saavuttaa huippunsa kahden hoitoa seuraavan viikon kuluessa. 

Vaikutukset kestävät keskimäärin 3–6 kuukautta, minkä jälkeen ne häviävät vähitellen. Lihasaktiivisuus palaa normaaliksi vähitellen, ja täysin alkuperäisessä tilassaan hoidettu lihas on vasta 9–12 kuukauden kuluttua hoidosta.

Botoxin kesto vaihtelee. Tämä johtuu ainakin seuraavista tekijöistä:

• Mitä aluetta on hoidettu

• Millä annostuksella aluetta on hoidettu 

• Potilaan aineenvaihdunta 

• Potilaan lihasaktiivisuus 

Jotkut ihmiset saattavat havaita, että heidän hoitonsa vaikutus kestää keskimääräistä pidempään, kun taas toisilla vaikutukset voivat haihtua normaalia nopeammin. Hoitotuloksen ylläpitämiseksi monet potilaat tarvitsevat säännöllisiä toistuvia Botox-hoitoja. Hammaslääkäri tai lääkäri voi antaa suosituksia hoitoväleistä. Suosituksiin vaikuttavat havaittu hoitovaste ja muut hoitohistoriassa huomatut yksilölliset tekijät.

Miksi Botoxin jälkeen ei saa juoda alkoholia?

Alkoholi vaikuttaa verenkiertoon, ja alkoholin juominen Botox-hoidon jälkeen saattaa lisätä mustelmaherkkyyttä, pistoskohtien verenvuotoa ja turvotusta. Alkoholin käyttöä kannattaa välttää viikko ennen botuliinihoitoa ja viikon ajan toimenpiteen jälkeenkin.

Onko Botox hermomyrkky?

Kyllä, Botox eli botuliinitoksiini on hermomyrkky. Se on neurotoksiini, jota tuottaa Clostridium botulinum -niminen bakteeri. Botuliinitoksiinia on erilaisia tyyppejä (kuten A, B, C jne.). Edellämainituista tyypit A ja B ovat yleisimmin käytettyjä lääketieteellisiin tarkoituksiin.

Botuliinitoksiini toimii estämällä hermovälittäjäaineiden, erityisesti asetyylikoliinin, vapautumista hermosynapseissa. Kun hermosignaalien siirtyminen lihaksiin estyy, lihakset rentoutuvat väliaikaisesti. 

Vaikka botuliinitoksiini on hermomyrkky, se on saanut laajaa hyväksyntää lääketieteellisessä käytössä erilaisten tilojen hoidossa, kuten esimerkiksi lihasten spastisuuden, migreenin, ryppyjen vähentämisen ja hampaiden narskuttelun hoidossa. Lääkäreiden käyttämät lääkevalmisteet, kuten Botox ja Dysport, ovat tarkasti valvottuja. Niiden käyttö kosmeettisissa ja lääketieteellisissä toimenpiteissä on turvallista, kun niitä annostellaan asianmukaisesti ja ammattilaisen valvonnassa.

Botuliinihoitoja saa tehdä vain lääkärin määräyksen ja valvonnan alaisena. Lääkkeen annostelu ja oikeanlainen  käyttö vaativat lääketieteellistä osaamista.  

Onko botuliini sama kuin Botox?

Kaikki Botox on botuliinia, mutta kaikki botuliini ei ole Botoxia.

Botuliini (botuliinitoksiini) on yleisnimitys neurotoksiinille, jota erittää Clostridium botulinum -bakteeri. Botox puolestaan on yksi botuliinin kauppanimi. Muita vastaavia kauppanimiä ovat esimerkiksi Dysport, Vistabel, Azzalure, Xeomin ja Bocouture.

Saako sairaanhoitaja laittaa Botoxia?

Sairaanhoitaja ei tee lääketieteellisiä Botox-hoitoja (esim. bruksismin Botox-hoito). Toisaalta sairaanhoitaja saa tehdä esteettisiä Botox-hoitoja seuraavin reunaehdoin:

1. Hoito tehdään terveydenhuollon toimintayksikössä.

2. Hoito tehdään lääkärin tai hammaslääkärin tosiasiallisessa valvonnassa, ts. valvova taho on samassa toimintayksikössä ja pystyy tarvittaessa puuttumaan hoidonkulkuun.

3. Sairaanhoitaja on saanut riittävän ja asianmukaisen Botox-hoitoja koskevan koulutuksen.

4. Sairaanhoitajalla on vastaavan lääkärin/hammaslääkärin kirjallinen lupa toteuttaa esteettisiä Botox-hoitoja kyseisessä toimintayksikössä.

Kenelle Botox-hoito ei sovi?

• Raskaana oleville naisille. Raskaana olevien naisten tulee välttää Botox-hoitoa, sillä sen vaikutukset sikiöön eivät ole täysin tunnettuja.

• Imettäville äideille. Botox-hoidon turvallisuutta imettävillä äideillä ei ole täysin vahvistettu, joten imetyksen aikana Botox-hoitoa ei yleensä suositella.

• Tietyistä sairauksista ja terveysongelmista kärsiville. Henkilöillä, joilla on tiettyjä neurologisia sairauksia (esim. myasthenia gravis tai Lambert-Eatonin myasthenic syndrome) tai jotka kärsivät tietyistä lihassairauksista, voi olla vasta-aiheita Botox-hoidolle.

• Henkilöille, joilla on yliherkkyys botuliinitoksiinille. Jos henkilöllä on ollut aiemmin yliherkkyysreaktioita botuliinitoksiinille tai mille tahansa sen ainesosalle, Botox-hoitoa ei suositella.

• Potilaille, joilla on tiettyjä lääkityksiä. Jotkut lääkkeet tai terveyteen liittyvät tilat voivat olla ristiriidassa Botox-hoidon kanssa. Esimerkiksi tietyt verenohennuslääkkeet tai lihasrelaksantit voivat vaikuttaa hoidon turvallisuuteen.

Ennen Botox-hoitoa hoitavalle lääkärille tai hammaslääkärille potilaan on annettava kattava tieto omasta terveydentilastaan (mahdolliset sairaudet, lääkitys, allergiat ja raskaus, imetys). Lääkäri tai hammaslääkäri arvioi jokaisen potilaan yksilöllisen tilanteen perusteella, voidaanko Botox-hoitoa tehdä.