Mitä narskuttelu on?
Bruksismi on lääketieteellinen termi, joka tarkoittaa tahatonta, todennäköisesti keskushermoston säätelemää hampaiden kovaa yhteen puremista tai narskuttelua. Bruksismia voi esiintyä päivällä tai yöllä unen aikana, ja se voi johtaa erilaisiin haittoihin, kuten hampaiden kulumiseen, leukanivelten kipuihin, päänsärkyyn tai lihaskipuihin kasvojen alueella.
Mistä hampaiden narskuttelu johtuu?
Bruksismin syyt ovat aina yksilöllisiä. Tarkkoja syy-yhteyksiä on usein vaikea löytää, mutta usein taustalta löytyy seuraavia tekijöitä:
- Stressi ja ahdistus. Yksi yleisimmistä syistä on stressi tai ahdistus. Ihminen saattaa purra hampaitaan alitajuisesti yhteen stressin aikana. Tätä voi ilmetä myös unen aikana.
- Purentaongelmat. Purennan ongelmat tai hampaiden virheellinen asento voivat johtaa bruksismiin. Toisaalta narskuttelu voi myös johtaa purentavirheisiin tai hampaiden epätasaiseen kulumiseen.
- Unihäiriöt. Osa ihmisistä liikehtii hiukan epätavallisesti nukkuessaan. Kaikenlaiseen epätavanomaiseen liikehdintään saattaa liittyä myös unenaikaista narskuttelua.
- Perinnöllisyys. Narskutteleminen saattaa olla jossain määrin perinnöllistä.
- Lääkkeiden sivuvaikutukset. Tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa tai lisätä bruksismia eli lisätä hampaiden narskuttelua.
- Elämäntavat ja ympäristötekijät. Alkoholin tai kofeiinin liikakäyttö, tupakointi sekä huono unihygienia voivat vahvistaa hampaiden narskuttelutaipumusta.
Mitä bruksismin hoito on?
Bruksismin hoito räätälöidään yksilöllisesti. Hoitoa suunniteltaessa otetaan huomioon oireiden vakavuus, narskuttelut syyt ja potilaan kokonaisvaltainen elämäntilanne. Tässä on muutamia yleisiä hoitomenetelmiä:
- Lääkehoito. Hoidon alettua on tärkeintä saada kivut lievittymään ja lihakset rentoutumaan. Kivunlievittäjinä käytetään useimmiten tulehduskipulääkkeitä. Lihaksia voidaan rentouttaa esimerkiksi purentalihasten hieronnalla, lihasharjoitteilla, lämmöllä ja levolla.
- Purentakisko. Hammaslääkäri saattaa suositella purentakiskon käyttöä. Kisko asetetaan hampaiden päälle yleensä yöksi, ja se auttaa vähentämään hampaiden narskuttelua ja suojaamaan hampaita bruksauksen aiheuttamilta vaurioilta. Irrotettava kisko korjaa purennan tilapäisesti.
- Purennan tasapainotus. Hammaslääkäri voi tasapainottaa purennan pysyvästi. Käytännössä tämä tarkoittaa hampaiden millintarkkaa hiontaa, joskus myös puuttuvien hampaiden korvaamista kruunuilla, silloilla tai muilla rakenteilla. Väärää purentaa voidaan korjata myös oikomishoidolla.
- Stressin hallinta. Stressi ja ahdistus voivat laukaista bruksismin tai lisätä sitä. Siksi stressinhallintatekniikat, esim. meditaatio, syvärentoutus, hengitysharjoitukset tai liikunta voivat auttaa vähentämään bruksismiin liittyvää jännitystä.
- Elämäntapamuutokset. Bruksismin oireet saattavat vähentyä, kun potilas välttää kofeiinia, alkoholia, tupakkatuotteita ja muita bruksismioireita voimistavia kemikaaleja. Lisäksi terveelliset unirutiinit voivat olla hyödyllisiä.
- Botox. Bruksismia hoidetaan myös botuliinitoksiinilla (yleisesti tunnettu nimellä Botox). Botox tulee kyseeseen, kun muut hoidot eivät ole olleet riittävän tehokkaita tai kun potilas kärsii voimakkaasta lihasjännityksestä kasvojen alueella.
Mistä paras apu bruksismiin?
Hammaslääkäri tai suu- ja leukakirurgi pystyy ottamaan kokonaisvastuun bruksismin hoidosta. Siksi hoitoon hakeutuvan kannattaa lähteä liikkeelle varaamalla aika purentafysiologisiin ongelmiin erikoistuneen hammaslääkärin vastaanotolle. Näin tekemällä potilas saa kattavimman tiedon kaikista mahdollisista hoidoista, mukaan lukien Botox-hoidot.
Mitä ei saa tehdä Botoxin jälkeen?
Botox-hoidon jälkeen on tärkeää noudattaa tiettyjä ohjeita ja välttää tiettyjä toimintoja. Näin toimimalla saavutat hyvän hoitotuloksen ja vähennät sivuoireilua. Vaikkei kaikilla alla olevilla jälkihoito-ohjeilla ole vahvaa tieteellistä perustaa, ohjeiden noudattaminen on silti järkevää. Ohjeita noudattava ei menetä mitään mutta saattaa ohjeita noudattamalla välttyä yleisimmiltä sivuoireilta.
- Älä hiero, koskettele tai painele pistokohtia. Vältä hieromasta tai painamasta pistoskohtia hoidon jälkeen, koska tämä saattaa joidenkin lähteiden mukaan levittää botuliinitoksiinia ympäröiville alueille.
- Vältä voimakasta rasitusta. Raskas liikunta ja fyysinen rasitus ovat hoidon jälkeen pannassa muutaman päivän ajan. Normaalia levollisempi elämä voi vähentää turvotusta ja muita sivuoireita.
- Vältä makuuasentoa. Heti hoidon jälkeen voi olla suositeltavaa välttää makuulla oloa tai pään alaspäin pitämistä, jotta botuliinitoksiini pysyy paremmin injektiokohdassa eikä leviä ns. vääriin lihaksiin.
- Vältä alkoholin käyttöä. Alkoholi voi lisätä turvotusta ja mustelmien muodostumista.
- Vältä saunaa ja kuumia kylpyjä. Kuumuus laajentaa verisuonia ja voi lisätä mahdollista turvotusta. Hikoilu ja kasvojen koskettelu eivät ole hyväksi minkään pistoshoidon jälkeen.
- Noudata hammaslääkärin ohjeita. Noudata tarkasti hoitovan lääkärin antamia ohjeita ja suosituksia hoidon jälkeen. Jokainen potilas ja hoito ovat yksilöllisiä. Siksi lääkärin/hammaslääkärin antamat ohjeet voivat vaihdella.
Kaikki yllä olevat neuvot ovat yleisiä suosituksia. Jokainen Botox-käsittely on erilainen. Mikäli sinua hoitavan lääkärin/hammaslääkärin ohjeet eroavat näistä ohjeista, pitäydy sinua hoitaneen ammattilaisen antamissa ohjeissa.
Kauanko Botoxin vaikutus kestää?
Botoxin kesto vaihtelee yksilöllisesti. Yleisesti ottaen Botox-hoidon vaikutus alkaa näkyä muutaman päivän kuluessa hoidosta ja saavuttaa huippunsa kahden hoitoa seuraavan viikon kuluessa.
Vaikutukset kestävät keskimäärin 3–6 kuukautta, minkä jälkeen ne häviävät vähitellen. Lihasaktiivisuus palaa normaaliksi vähitellen, ja täysin alkuperäisessä tilassaan hoidettu lihas on vasta 9–12 kuukauden kuluttua hoidosta.
Botoxin kesto vaihtelee. Tämä johtuu ainakin seuraavista tekijöistä:
- Mitä aluetta on hoidettu
- Millä annostuksella aluetta on hoidettu
- Potilaan aineenvaihdunta
- Potilaan lihasaktiivisuus
Jotkut ihmiset saattavat havaita, että heidän hoitonsa vaikutus kestää keskimääräistä pidempään, kun taas toisilla vaikutukset voivat haihtua normaalia nopeammin. Hoitotuloksen ylläpitämiseksi monet potilaat tarvitsevat säännöllisiä toistuvia Botox-hoitoja. Hammaslääkäri tai lääkäri voi antaa suosituksia hoitoväleistä. Suosituksiin vaikuttavat havaittu hoitovaste ja muut hoitohistoriassa huomatut yksilölliset tekijät.
Miksi Botoxin jälkeen ei saa juoda alkoholia?
Alkoholi vaikuttaa verenkiertoon, ja alkoholin juominen Botox-hoidon jälkeen saattaa lisätä mustelmaherkkyyttä, pistoskohtien verenvuotoa ja turvotusta. Alkoholin käyttöä kannattaa välttää viikko ennen botuliinihoitoa ja viikon ajan toimenpiteen jälkeenkin.
Onko Botox hermomyrkky?
Kyllä, Botox eli botuliinitoksiini on hermomyrkky. Se on neurotoksiini, jota tuottaa Clostridium botulinum -niminen bakteeri. Botuliinitoksiinia on erilaisia tyyppejä (kuten A, B, C jne.). Edellämainituista tyypit A ja B ovat yleisimmin käytettyjä lääketieteellisiin tarkoituksiin.
Botuliinitoksiini toimii estämällä hermovälittäjäaineiden, erityisesti asetyylikoliinin, vapautumista hermosynapseissa. Kun hermosignaalien siirtyminen lihaksiin estyy, lihakset rentoutuvat väliaikaisesti.
Vaikka botuliinitoksiini on hermomyrkky, se on saanut laajaa hyväksyntää lääketieteellisessä käytössä erilaisten tilojen hoidossa, kuten esimerkiksi lihasten spastisuuden, migreenin, ryppyjen vähentämisen ja hampaiden narskuttelun hoidossa. Lääkäreiden käyttämät lääkevalmisteet, kuten Botox ja Dysport, ovat tarkasti valvottuja. Niiden käyttö kosmeettisissa ja lääketieteellisissä toimenpiteissä on turvallista, kun niitä annostellaan asianmukaisesti ja ammattilaisen valvonnassa.
Botuliinihoitoja saa tehdä vain lääkärin määräyksen ja valvonnan alaisena. Lääkkeen annostelu ja oikeanlainen käyttö vaativat lääketieteellistä osaamista.
Onko botuliini sama kuin Botox?
Kaikki Botox on botuliinia, mutta kaikki botuliini ei ole Botoxia.
Botuliini (botuliinitoksiini) on yleisnimitys neurotoksiinille, jota erittää Clostridium botulinum -bakteeri. Botox puolestaan on yksi botuliinin kauppanimi. Muita vastaavia kauppanimiä ovat esimerkiksi Dysport, Vistabel, Azzalure, Xeomin ja Bocouture.
Saako sairaanhoitaja laittaa Botoxia?
Sairaanhoitaja ei tee lääketieteellisiä Botox-hoitoja (esim. bruksismin Botox-hoito). Toisaalta sairaanhoitaja saa tehdä esteettisiä Botox-hoitoja seuraavin reunaehdoin:
- Hoito tehdään terveydenhuollon toimintayksikössä.
- Hoito tehdään lääkärin tai hammaslääkärin tosiasiallisessa valvonnassa, ts. valvova taho on samassa toimintayksikössä ja pystyy tarvittaessa puuttumaan hoidonkulkuun.
- Sairaanhoitaja on saanut riittävän ja asianmukaisen Botox-hoitoja koskevan koulutuksen.
- Sairaanhoitajalla on Avin/Valviran sekä vastaavan lääkärin/hammaslääkärin kirjallinen lupa toteuttaa esteettisiä Botox-hoitoja kyseisessä toimintayksikössä.
Kenelle Botox-hoito ei sovi?
- Raskaana oleville naisille. Raskaana olevien naisten tulee välttää Botox-hoitoa, sillä sen vaikutukset sikiöön eivät ole täysin tunnettuja.
- Imettäville äideille. Botox-hoidon turvallisuutta imettävillä äideillä ei ole täysin vahvistettu, joten imetyksen aikana Botox-hoitoa ei yleensä suositella.
- Tietyistä sairauksista ja terveysongelmista kärsiville. Henkilöillä, joilla on tiettyjä neurologisia sairauksia (esim. myasthenia gravis tai Lambert-Eatonin myasthenic syndrome) tai jotka kärsivät tietyistä lihassairauksista, voi olla vasta-aiheita Botox-hoidolle.
- Henkilöille, joilla on yliherkkyys botuliinitoksiinille. Jos henkilöllä on ollut aiemmin yliherkkyysreaktioita botuliinitoksiinille tai mille tahansa sen ainesosalle, Botox-hoitoa ei suositella.
- Potilaille, joilla on tiettyjä lääkityksiä. Jotkut lääkkeet tai terveyteen liittyvät tilat voivat olla ristiriidassa Botox-hoidon kanssa. Esimerkiksi tietyt verenohennuslääkkeet tai lihasrelaksantit voivat vaikuttaa hoidon turvallisuuteen.
Ennen Botox-hoitoa hoitavalle lääkärille tai hammaslääkärille potilaan on annettava kattava tieto omasta terveydentilastaan (mahdolliset sairaudet, lääkitys, allergiat ja raskaus, imetys). Lääkäri tai hammaslääkäri arvioi jokaisen potilaan yksilöllisen tilanteen perusteella, voidaanko Botox-hoitoa tehdä.
