Lääkinnällinen botox Helsinki

Mikä migreeni on?

Migreeni on neurologinen, osittain perinnöllinen sairaus, jolle ominaista ovat voimakkaat, sykkivät, toispuoleiset päänsäryt. Päänsärkyyn yhdistyy usein pahoinvointia ja oksentelua sekä valo-, ääni- ja hajuherkkyyttä. Joskus – ei kuitenkaan aina – migreeni on aurallinen.

Arviolta joka kymmenes suomalainen kärsii migreenikohtauksista, kroonisesta migreenistä huomattavasti harvempi. Yksittäinen migreenikohtaus kestää muutamasta tunnista jopa kolmeen vuorokauteen.

“Migreeni on monimuotoinen sairaus, ja sen ilmenemismuodot voivat vaihdella yksilöllisesti. Lääkärin tekemä diagnoosi on tärkeä migreenin oikeanlaisen hoidon ja hallinnan kannalta. Jos sinulla on epäilyksiä migreenistä tai sen eri muodoista, suosittelen lääkärin kanssa keskustelemista tarkempaa arviota ja sopivaa hoitoa varten.” (Yleislääkäri Emilia Sundqvist)

Mitkä ovat migreenin oireet?

Migreeniä edeltäviä oireita:

• palelu

• makeannälkä

• ärtyisyys

Migreenikohtauksen oireita:

• sykkivä, toispuoleinen, joskus paikallinen päänsärky

• näköhäiriöt (sahalaitakuviot ja valoilmiöt)

• valo-, ääni- ja hajuherkkyys

• puutuminen (kasvot, raajat)

• puheen tuoton haasteet

• pahoinvointi tai oksentelu

Mikä on aurallinen migreeni?

Aurallinen migreeni on migreenimuoto, jossa voimakasta päänsärkyä edeltävät ns. aurat. Aura on neurologinen ilmiö, ja siihen voi liittyä erilaisia havaintoja tai aistimuksia. Päänsärkyä edeltävät aurat ovat hyvinkin eripituisia. Osalla migreenipotilaista ne kestävät muutaman minuutin. Joillakuilla kohtausta edeltävä aura kestää tunninkin.

Auran oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, mutta yleisiä piirteitä ovat esimerkiksi seuraavat:

• näköhäiriöt (vilkkuvat valot, täplät, sahalaitakuviot, näkökentän sumeneminen)

• tuntohäiriöt (kasvojen tai raajojen pistely ja puutuminen)

• puheen vaikeutuminen

• hajuaistin tai kuuloaistin muutokset

Kaikki migreenipotilaat eivät kärsi aurallisesta migreenistä. Toisaalta auroja voi myös esiintyä ilman päänsärkyä. Tämä on kuitenkin varsin harvinaista.

Mikä on kohtauksittainen migreeni?

Kohtauksittainen migreeni viittaa melko yleiseen migreenimuotoon, joka esiintyy jaksoittain tai kohtauksina. Tämä tarkoittaa sitä, että migreenioireet ilmenevät jaksoittain ja henkilö voi olla migreenikohtausten välillä täysin oireeton.

Kohtauksittaisessa migreenissä on tyypillisesti ajanjaksoja, joiden aikana ihmisellä on migreenioireita. Näiden jaksojen jälkeen henkilö voi olla oireeton pitkän aikaa ennen seuraavaa migreenikohtausta.

Mikä on krooninen migreeni?

Krooninen migreeni on migreenimuoto, jossa henkilö kokee migreenikohtauksia usein ja säännöllisesti. Sairaus koskee arviolta joka sadatta suomalaista. Krooniseksi migreeni diagnosoidaan, jos

• potilaalla on päänsärkyä yli 15 päivänä kuukaudessa, vähintään kolmen kuukauden ajan JA

• migreenin kriteerit ovat täyttyneet vähintään kahdeksana päivänä kuukaudessa

Krooninen migreeni voi vaikuttaa merkittävästi henkilön elämänlaatuun. Päivittäisten toimintojen suorittaminen voi olla haastavaa. Lisäksi migreeni voi vaikuttaa työhön, sosiaaliseen elämään ja yleiseen hyvinvointiin.

Krooninen migreeni vaatii huolellista diagnoosia ja usein monimuotoista hoitoa. Lääkäri voi suositella erilaisia lääkkeitä, hoitokeinoja ja elämäntapamuutoksia migreenin hallitsemiseksi ja oireiden lievittämiseksi.

Mistä migreeni johtuu?

Migreenin tarkka syy ei ole täysin selvillä, mutta siihen vaikuttavat tekijät voivat olla perinnöllisiä tai ympäristöön liittyviä. Ne voivat liittyä myös hermoston toimintaan. Migreeni johtuu reaktiosta aivorungossa. Reaktioiden laukaisevia tekijöitä on runsaasti, ja ne ovat jokaisella migreenipotilaalla hieman erilaisia.

Migreenikohtauksen laukaisevia tekijöitä:

• nälkä

• stressi

• kirkkaat valot

• tietyt ruoka-aineet ja alkoholi

• valvominen

Miten migreeniä hoidetaan?

Migreenin ensisijaiset hoitomuodot ovat lääkkeettömiä. Esimerkiksi rentoutumisharjoitukset sekä ruokavalio- ja elämäntapamuutokset saattavat tuoda helpotusta. Lisäksi migreeniä hoidetaan täsmälääkkeillä (kipulääkkeet, kohtaus- ja estolääkkeet).

Joskus ratkaisevan avun tuo Botox.

Toimiiko Botox migreeniin?

Migreenin hoito botuliinitoksiinilla (tunnetaan yleisesti nimellä “Botox”) on vaihtoehtoinen hoitomuoto tietyille migreenin muodoille. Botox-hoidoista on huomattu olevan apua erityisesti niille potilaille, joilla migreeni on krooninen.

Myös monet Hortonin neuralgiasta eli sarjoittaisesta päänsärystä kärsivät ovat hyötyneet botuliinipistoksista, kertoo lääkäri Emilia Sundqvist.

Migreeniä hoidettaessa Botox-pistokset kohdistetaan otsan, purentalihasten, niskan ja olkapäiden alueille. Hoidon tarkoituksena on vähentää migreenikohtausten esiintymistiheyttä ja lieventää oireita. Botox toimii estämällä hermovälittäjäaineiden vapautumista, mikä voi vaikuttaa migreenin kehittymiseen ja lieventää päänsärkyä.

Migreenin Botox-hoito toteutetaan yleensä kolmen kuukauden välein. Usein tarvitaan muutama Botox-hoitokerta ennen kuin hoidon positiiviset vaikutukset tulevat selvästi esiin. Monet potilaat kertovat, että Botox-hoito auttaa vähentämään migreenipäiviä sekä lieventämään kohtausten voimakkuutta.

Botox ei kuitenkaan sovi kaikille. Ennen hoidon aloittamista lääkäri arvioi potilaan tilan.

Migreenin hoidossa Botoxilla on mahdollisia sivuvaikutuksia ja rajoituksia, joten keskustele lääkärisi kanssa saadaksesi yksityiskohtaista tietoa hoitoon liittyvistä riskeistä ja eduista. Lääkäri voi auttaa sinua arvioimaan, onko Botox-migreenihoito sopiva vaihtoehto sinulle ja auttaa sinua löytämään parhaan mahdollisen hoidon migreenisi hallintaan.

Mitä migreenin Botox-hoito maksaa?

• Botox (migreeni), hinta: 519,90 €

• Hinta sisältää lääkeaineen, palvelumaksun sekä lääkärin palkkion.

Mitä ei saa tehdä Botoxin jälkeen?

Migreenin Botox-hoidon jälkeen on tärkeää noudattaa lääkärin antamia ohjeita sekä välttää tiettyjä toimintoja. Alla on lueteltu muutamia Botox-jälkihoito-ohjeita. Näistä kaikilla ei ole kiistatonta tieteellistä pohjaa, mutta ohjeiden noudattamisesta ei toisaalta ole haittaakaan.

• Älä hiero tai painele hoidettua aluetta.

• Vältä fyysistä rasitusta.

• Pysy ensimmäiset kuusi tuntia pystyasennossa.

• Älä nauti ensimmäisinä päivinä alkoholia.

• Vältä äärilämpötiloja.

Botox-hoidon jälkeen hoitava lääkärisi antaa sinulle kirjalliset jälkihoito-ohjeet. Noudata niitä. Jos lääkärisi antamat ohjeet eroavat internet-ohjeista, pitäydy lääkärisi ohjeissa.

Jokainen migreenipotilas on yksilöllinen, joten myös osa jälkihoito-ohjeista voi olla potilaskohtaisia.

Kauanko Botox kestää?

Botoxin kesto vaihtelee yksilöllisesti. Migreeniä hoidettaessa Botox-hoidon vaikutus alkaa tuntua hoitoa seuraavien vuorokausien aikana. Vaikutus saavuttaa huippunsa kahden viikon kohdalla. 

Migreenin Botox-hoidon vaikutus kestää kolmesta kuuteen kuukauteen. Teho häviää vähitellen, ja myös migreenioireet tulevat esiin pikkuhiljaa muutaman kuukauden kuluttua Botox-hoidosta. Jotkut migreenipotilaat saattavat havaita, että heidän hoitonsa vaikutus kestää keskimääräistä pidempään. Toisilla teho voi haihtua tavanomaista nopeammin. Hoitotuloksen ylläpitämiseksi monet potilaat tarvitsevat säännöllisiä toistuvia Botox-hoitoja. Hammaslääkäri tai lääkäri voi antaa suosituksia hoitoväleistä. Suosituksiin vaikuttavat havaittu hoitovaste ja muut hoitohistoriassa huomatut yksilölliset tekijät.

Miksi Botoxin jälkeen ei saa juoda alkoholia?

Alkoholi vaikuttaa verenkiertoon, ja alkoholin juominen Botox-hoidon jälkeen saattaa lisätä mustelmaherkkyyttä, pistoskohtien verenvuotoa ja turvotusta.

Onko Botox hermomyrkky?

Kyllä, Botox eli botuliinitoksiini on hermomyrkky. Se on neurotoksiini, jota tuottaa Clostridium botulinum -niminen bakteeri.

Botuliinitoksiini on oikeissa käsissä ja oikein annosteltuna myös lääke. Botoxin arvellaan estävän ja vähentävän kipuun liittyvien aineiden vapautumista. Kun kipuun liittyviä aineita ei vapaudu, kipusignaali heikentyy. Kipu vähenee ja migreenin oireet vähenevät merkittävästi.

Botuliinitoksiini (“Botox”) on saanut laajan hyväksynnän lääketieteellisessä käytössä erilaisten tilojen hoidossa, kuten esimerkiksi migreenin, liikahikoilun ja bruksismin hoidossa. Lääkäreiden käyttämät lääkevalmisteet, kuten Botox ja Dysport, ovat tarkasti valvottuja. Niiden käyttö lisää potilaan hyvinvointia, kun hoitoja tekevät asiansa osaavat, Botox-hoitoihin perehtyneet lääkärit.

Onko botuliini sama kuin Botox?

Botox on botuliinia, mutta kaikki botuliini ei ole Botoxia.

Botuliini (botuliinitoksiini) on yleisnimitys neurotoksiinille, jota erittää Clostridium botulinum -bakteeri. Botox puolestaan on yksi botuliinin monista kauppanimistä. Muita vastaavia kauppanimiä ovat esimerkiksi Dysport, Vistabel, Azzalure, Xeomin ja Bocouture.

Saako sairaanhoitaja laittaa Botoxia?

Sairaanhoitaja ei tee lääketieteellisiä Botox-hoitoja (esim. migreenin Botox-hoito).

Kenelle Botox-hoito ei sovi?

• Raskaana oleville

• Imettäville

• Henkilöille joilla on tiettyjä neurologisia sairauksia (esim. myasthenia gravis tai Lambert-Eatonin myasthenic syndrome) tai jotka kärsivät tietyistä lihassairauksista

• Henkilöille, joilla on yliherkkyys botuliinitoksiinille.

• Potilaille, joilla on tiettyjä lääkityksiä.

Ennen Botox-hoitoa hoitavalle lääkärille tai hammaslääkärille potilaan on annettava kattava tieto omasta terveydentilastaan (mahdolliset sairaudet, lääkitys, allergiat ja raskaus, imetys). Lääkäri tai hammaslääkäri arvioi jokaisen potilaan yksilöllisen tilanteen perusteella, voidaanko Botox-hoitoa tehdä.