Esteettisten ongelmien lisäksi botuliinilla (”botox”) hoidetaan myös terveysvaivoja, mm. hampaiden narskuttelua, migreeniä ja liikahikoilua. Terveydellisiä ongelmia ratkottaessa botox on hyvin harvoin ensimmäinen hoitovaihtoehto. Tavanomaista on se, että ensin vaivaa hoidetaan muilla keinoilla ja botuliinin tehoa testataan lääkärin tai hammaslääkärin suosituksesta vasta, jos muilla hoitomuodoilla ei tuloksia saavuteta.

• Kainaloiden liikahikoilun botuliinihoito kuuluu Kelan peruskorvauksen piiriin, ja hoitoon voi hakeutua, kun antiperspirantit eivät tunnu auttavan.

• Migreeniä ja bruksisimia (hampaiden narskuttelua) hoidettaessa botuliinikäsittely voidaan tehdä, jos käypä hoito -suositusten mukaiset hoitomuodot eivät tuota tuloksia.

Liikahikoilun hoito botoxilla

Botox-hoidolla voidaan estää hien tuottamiseen tarvittavan hermovälittäjäaineen erittyminen. Botuliinihoidon jälkeen hikoilu vähenee tehokkaasti muutamaksi kuukaudeksi. Uusintakäsittelyt saattavat jopa pidentää tuloksen kestoa.

Kainaloiden liikahikoiluun botuliini tarjoaa hyvän ratkaisun. Kämmenet ja jalat reagoivat hoitoon jonkin verran heikommin kuin kainalot.

Migreenin hoito botoxilla

Puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä, kroonista migreeniä huomattavasti harvempi. Migreeniä hoidetaan muun muassa estolääkkeillä ja lääkkeettömillä estohoidoilla. Joskus botuliinista on merkittävää apua. Ennen migreenin botox-hoitoa erotusdiagnoosin tekeminen on erityisen tärkeää: migreeniin botuliinihoito tehoaa hyvin, mutta aivan kaikenlaisiin päänsärkyihin hoito ei pure.

Migreeniä hoidettaessa botoxilla ei pyritä niinkään estämään lihasaktiivisuutta. Sen sijaan hoidolla koetetaan estää kipuun liittyvien yhdisteiden vapautumista. Kun kipuun liittyviä aineita ei vapaudu, kipu vähenee ja migreenin oireet helpottuvat. Myös kivulle herkistynyt keskushermosto saattaa rauhoittua, useita kertoja toistettujen botuliinihoitojen myötä jopa pysyvästi.

Hampaiden narskuttelun botox-hoito

Hampaiden narskutteleminen on yleinen, vahvasti perinnöllinen, usein stressiin kytkeytyvä ongelma, jonka tunnistaminen voi olla vaikeaa. Joka kymmenennelle aikuiselle narskutteleminen aiheuttaa niin paljon oireita, että ongelman ratkaisemiseen tarvitaan hammaslääkäriä. Hampaiden narskuttelusta voivat kieliä esimerkiksi seuraavat ongelmat:

• leuan ja suun alueen kivut, leukanivelen kivut, naksumiset tai rahinat

• niska-hartiaseudun ja kaulan alueen jännitykset ja kivut

• korvakivut, tinnitus, korvien humiseminen

• suun limakalvojen haavaumat

• päänsärky takaraivolla tai toispuoleisesti säteillen kohti silmää tai ohimoa

• nielemisvaikeudet

• väsymys

• hammaspaikkojen lohkeilu, hammaskiilteen vaurioituminen

Jos apua hampaiden narskutteluun ei saada purentakiskoilla eivätkä kivut ja vaivat hellitä lääkkeillä, hammaslääkärin toteuttama botox-käsittely saattaa auttaa. Tieteellistä näyttöä botuliinitoksiinin tehosta narskuttelun hoidossa on jo olemassa, mutta tutkimustietoa on käytettävissä vielä melko niukalti. Käytännön kokemuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että moni narskuttelija saa botox-hoidoista merkittävää helpotusta vaivaansa.

Lue lisää.

Mitä tehdä ennen botox-hoitoja?

Botox-hoitoon ei tarvitse valmistautua. Ennen ensimmäistä botuliinihoitoa on kuitenkin hyvä ottaa selvää lääkkeen toimintaperiaatteista; tieto hälventää mahdollista jännitystä ja pelkoa. Tupakoinnin lopettaminen tai ainakin vähentäminen on suositeltavaa jo kaksi viikkoa ennen hoitoa.  

Sattuuko botox-hoito?

Kiputuntemukset ovat yksilöllisiä, mutta lähtökohtaisesti hoito on lähes kivuton. Pistokset saattavat tuntua hetkellisesti epämiellyttäviltä, ikään kuin hyttysen pistoksilta. Voidepuudutteen käyttö on harvinaista, toki mahdollista.

Onko botox-hoito turvallinen?

Kaikkiin esteettisiin hoitoihin liittyy riskejä. Botuliinihoidon riskit ovat kuitenkin vähäisiä ja ohimeneviä. Myös mahdolliset haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä.

Yleisimpiä botox-hoidon sivuvaikutuksia:

• päänsärky

• silmäluomen roikkuminen

• ihon punoitus

• pistosalueen pistely, turvotus, polte

• ihon kireys

• paikallinen lihasheikkous

• kasvokivut

• puutuminen

• pahoinvointi

Mahdollisesti vakavia haittavaikutuksia, jotka voivat liittyä toksiinin leviämiseen etäälle injektiokohdasta, on raportoitu botuliinin kohdalla hyvin harvoin. Tällöin puhutaan lihasheikkoudesta, puhe- tai nielemisvaikeuksista tai keuhkokuumeesta.

Kuka saa tehdä botox-hoitoja?

Botuliinihoitoja – niin esteettisiä kuin lääketieteellisiäkin – voivat tehdä ainoastaan Suomessa ammattiaan harjoittamaan oikeutetut lääkärit, hammaslääkärit tai laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Jos hoidon tekee sairaanhoitaja, hänen on tullut saada botuliinitoksiinin pistämistä koskevaa koulutusta. Diagnoosista, lääkkeen ja määräämisestä ja hoidon toteuttamisesta vastaa tällöinkin lääkäri tai hammaslääkäri. Botox-hoitoja tekevällä sairaanhoitajalla tulee olla laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin myöntämä kirjallinen lupa hoitojen antamiseen. Sairaanhoitaja saa tehdä botox-hoitoja vain terveydenhuollon toimintayksikössä, hoidosta vastaavan lääkärin tai hammaslääkärin tosiasiallisessa valvonnassa.

Milloin tulos alkaa tuntua?

Botox-hoitotulos alkaa tuntua keskimäärin neljän vuorokauden kuluttua käsittelystä. Kahden ensimmäisen viikon aikana tulos kehittyy, ja kahden viikon kohdalla se on huipussaan. Kahden viikon kuluttua hoidosta tulosta voidaan myös arvioida luotettavasti.

Entä botox-hoidon jälkeen?

Heti hoidon jälkeen pistoskohdissa saattaa näkyä pieniä kohoumia. Nämä häviävät nopeasti. Hoidolla voi olla myös seuraavia ohimeneviä sivuvaikutuksia:

• punoitusta

• pieniä mustelmia

• lievää turvotusta tai aristusta

Koska botuliinitoksiini annostellaan injektioina, heti hoidon jälkeen on hyvä välttää ihon turhaa koskettelua tai meikkaamista. Meikkiä hoitoalueelle voi lisätä kolmen neljän tunnin kuluttua käsittelystä. Ihoa ei saa kosketella ensimmäisen vuorokauden aikana likaisin käsin. Saunaa, hikoilemista, raskasta liikuntaa ja alkoholia vältetään kaksi vuorokautta hoidon jälkeen.